Varhaislapsuuden ympäristöllä on merkittävä vaikutus aikuisiän terveyteen. Tutkijoiden mukaan geeniperimä vaikuttaa lopulta vain pieneen osaan kokonaisterveydestä. Se miten lapsi syö, liikkuu ja nukkuu, määrittelee jopa 80 prosenttia kokonaisterveydestä.
Tällä hetkellä ravitsemustutkimuksen pääpaino on kansanterveyden kannalta keskeisten kroonisten sairauksien syiden ja ennaltaehkäisyn selvittämisessä. Helsingin Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Maijaliisa Erkkolan mukaan Suomessa on käynnissä useita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia lasten ravitsemukseen liittyen.
”Esimerkiksi DIPP-tutkimuksessa selvitetään tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä sekä allergisten sairauksien syntyä syntymästä kouluikään ulottuvassa seurannassa. Uudessa DAGIS-tutkimuksessa puolestaan selvitetään 3-6 -vuotiaiden lasten elintapoja ja stressin sääntelyä”, Erkkola kertoo.
Proteiini altistaa lihavuudelle
Euroopan lasten suolistolääkäreiden järjestön ESPGHAN:n asiantuntijoille Ateenassa viime keväänä järjestämässä seminaarissa puheenaiheeksi nousi proteiinin määrä alle kolmivuotiailla. ”Liika eläinproteiinin määrä nousi hyvin selkeästi yhdeksi lihavuuden riskitekijäksi leikki-ikäisillä. Kliinisiä testejä kuitenkin toivottaisiin vielä lisää”, yli 10 vuotta taaperoiden tutkimusta THL:llä tutkinut, Taaperoinfon ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä kertoo.
Rasvan laatu puhuttaa
Imeväisikäisille ja taaperoille suunnatut lastenruoat on yksi Suomen tarkimmin valvottu tuoteryhmä. Niissä tutkimustieto näkyy erityisesti rasvan laadussa. Leikki-ikäinen hyötyy pitkäkestoisista rasvahapoista. ”Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota lapsen ruokavaliossa. Kasviöljypohjaista margariinia leivän päälle ja ruoanlaittoon rypsiöljyä, niin ollaan laadun suhteen hyvällä mallilla”, Erkkola sanoo.
Erkkolan mukaan tutkimustieto lasten liiallisesta sokerinsaannista sekä suosituksia vähäisemmästä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksesta saisi näkyä vahvemmin uusina innovaatioina lapsille suunnatuissa elintarvikkeissa. Vanhemmille Erkkolalla on selkeä viesti; Kun lautaselta löytyy riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja, eivätkä perheen juomat ole sokeripommeja, ollaan jo pitkällä!
Raudan tarve korostuu
Yksilöllisyyden merkitys näyttää nousevan yhä enenevässä määrin myös ravitsemuksessa.
”Pikkuhiljaa on alettu ymmärtää, että yksi ratkaisu ravinnossa ei välttämättä sovi kaikille. Yksilöllisyyttä tulisi tarkastella eri näkökulmista – ehkäpä historiallisesti vanhempien tai isovanhempien terveyden ja ravitsemuksen valossa”, Kronberg-Kippilä kertoo.
Ateenan seminaarissa oli esitys raudan tärkeydestä leikki-ikäisen ruokavaliossa. Tutkimuksessa rautataso pysyi riittävällä tasolla niillä, jotka joivat leikki-ikäisen maitojuomaa. Erityisesti lapsi, joka ei jostakin syystä syö monipuolisesti, voi hyötyä muun muassa raudalla täydennetystä ravinnosta.
