Huom! Päivitetty 2018-versio löytyy täältä!

Kun markkinoille tulee yhä isompia ruutuja, tulee helposti kiusaus päivittää oma TV uuteen ja isompaan versioon. Uutuusmallien yhteydessä valmistajat esittelevät myös uusia tekniikoita, joiden avulla kuvanlaatu saadaan entistä paremmaksi, mikä kuulostaa oikein hyvältä; Isoa ruutua on mukavampi katsella, jos kuvanlaatu paranee samaa tahtia kuvakoon kanssa.

Televisioiden vertailua hankaloittaa hieman se, että osa myyntiteksteissä käytetyistä termeistä on standardoitu, kun taas osa on valmistajien omaa markkinointikieltä. Mitä hienompi ja kalliimpi malli, sitä paremmilta kuulostavat TV:n ominaisuudet. Vaikka ei olisikaan ostamassa heti sitä markkinoiden uusinta versiota, on hyvä tietää mitä eri termit tarkoittavat, sillä kohtuullisen nopeasti ne yleistyvät myös muihin malleihin.

CES-messut Las Vegasissa ovat yksi elektroniikka-alan päätapahtumista. Heti vuoden alkuun sijoittuvat messut antavat hyviä viitteitä siitä, mitä uutta viihde-elektroniikassa on odotettavissa tälle vuodelle. Uusien televisionmallien perusteella tärkeimmät termit vuodelle 2017 ovat OLED, UHD ja HDR.

LED vai OLED

Suurin osa markkinoilla olevista telkkareista on LCD (Liquid Crystal Display) eli nestekidenäyttöjä. LCD-televisioissa ruudun pikselit valaistaan taustavalon avulla. Aiemmin taustavaloa tuotti yleensä loisteputki, mutta nykyään suositaan vähemmän virtaa kuluttavia ledejä. Näistä malleista käytetäänkin yleensä nimitystä LED TV.

LED TV on edelleen järkevä valinta, ainakin hinnan puolesta. Jos haluaa uusinta uutta, voi miettiä OLED -telkkarin hankintaa. OLED (organic lightemitting diode) edustaa kehittyneempää näyttötekniikkaa. Siinä ei ole lainkaan taustavaloa, vaan OLED pystyy tuottamaan valoa jokaisessa pikselissä itsenäisesti. OLED mahdollistaa lukemattomat värisävyt ja tummemmat mustan sävyt, koska jokainen pikseli voidaan sammuttaa erikseen. OLED-televisioista saadaan ohuempia ja ne kuluttavat vähemmän sähköä kuin LED LCD-mallit. Toistaiseksi OLED-mallit ovat vielä melko kalliita ja harvinaisia.

Full HD vai UHD

Kaikki uudet televisiot tarjoavat nykyään vähintään Full HD (1920 x 1080 pikseliä) tarkkuuden. Kannattaa kuitenkin harkita UHD eli Ultra-HD tarkkuutta, josta käytetään myös nimitystä 4K. UHD-television pikselimäärä on huomattavasti suurempi (3 840 x 2 160 pikseliä) eli kuva on paljon tarkempi kuin Full HD –malleissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pelkkä TV ei vielä riitä, vaan kuvanlaatu riippuu myös sen lähteestä. Vanha VHS-video ei parane mihinkään vaikka televisioruutu näyttäisi kuinka paljon pikseleitä tahansa.

Super UHD / SUHD

Super UHD ja SUHD eivät ole virallisia termejä, vaan lähinnä valmistajien omaa markkinointisanastoa. Näissä malleissa voi olla käytössä tekniikoita, joilla kuvan laatua pyritään parantamaan. Näytön tarkkuus eli resoluutio on kuitenkin sama kuin UHD-malleissa.

HDR

HDR (High Dynamic Range) on varsin mielenkiintoinen ja hyödyllinen ominaisuus, joka alkaa löytyä yhä useammista laitteista. HDR parantaa kuvan kontrastia, värit toistuvat luonnollisempina ja kuvasta tulee elävämpi. Kuva näyttää kirkkaalta ja pienetkin yksityskohdat toistuvat tarkkoina. HDR ei ole vain television ominaisuus, vaan myös kuvan lähteen ja sisällön pitää olla HDR-yhteensopivaa. Valitettavasti tällä hetkellä markkinoilla on vielä kaksi eri standardia, HDR10 ja Dolby Vision. Osa laitteista tukee onneksi jo molempia standardeja.

HLG

HDR-tekniikan yksi huono puoli on se, että se ei sovi televisiolähetyksiin. Tästä syystä BBC ja NHK ovat kehittäneet yhteistyössä tekniikan nimeltä HLG (Hybrid Log Gamma). Tekniikan tavoitteena on parantaa tv-ohjelmien ja erityisesti live-lähetysten kuvanlaatua. HLG ei ole vielä kovin ajankohtainen, mutta tekniikkana varsin kiinnostava uutuus.

Quantum Dot

quantum dot on erityisesti Samsungin hyödyntämä tekniikka. Kuvaruudun pienet partikkelit tuottavat eri värejä niiden koosta riippuen. Ainakin valmistaja kehuu quantum dot -tekniikan parantavan televisioruudun värien toistoa, ja väriavaruudesta saadaan paljon laajempi.

Nano Cell

nano cell on LG:n käyttämä nimitys nanometrin kokoisten partikkeleiden hyödyntämisestä. Pikkuriikkiset nanopartikkelit imevät ylimääräistä valoa itseensä ja toistavat värit entistä realistisempina. Tekniikan kehutaan parantavan TV:n värientoistoa niin että värit eivät haalistu, vaikka TV:tä katselee sivusta.

Ambilight

Television taustalla oleva seinä kannattaa valaista pimeällä TV:tä katsellessa. Tämä vähentää TV-ruudun ja seinän välistä kontrastia, ja rasittaa näin vähemmän silmiä. Philips on vienyt ajatuksen pidemmälle Ambilight-järjestelmällään. Philipsin Ambilight-taustavalaistus tuo TV-kuvan värit seinälle luoden aivan uudenlaisen katselukokemuksen.

Oikea hetki TV:n hankintaan?

Tällä sanastolla pääsee jo hyvin alkuun TV-kaupassa. Vaan milloin on sitten se oikea hetki ostaa uusi televisio? Varmaan silloin kun sellaisen tarvitsee!

On hieman turha jäädä odottamaan ”oikeaa hetkeä”, sillä uusia malleja tulee jatkuvasti markkinoille. Ja valitettavasti uutuudet saavat aina oman ruudun näyttämään hieman pieneltä ja vanhanaikaiselta. Toisaalta ei ehkä kannata rynnätä heti ostamaan sitä uusinta ja kalleinta versiota, ellei ole tarve ratsastaa aivan kehityksen aallonharjalla. Tekniikka yleistyy ja tulee hyvin nopeasti käyttöön myös edullisemmissa malleissa. Ja hyvä myös seurata hetki ennen sijoittamista uusimpaan tekniikkaan. Monesti kaikkia uusia ominaisuuksia kun ei pääse heti edes hyödyntämään, ennen kuin myös muut laitteet tukevat samoja ominaisuuksia.

Esimerkiksi 3D ja Curved tuntuvat tällä hetkellä jäävän hieman unohduksiin. Curved eli kaareva TV-ruutu oli yhdessä vaiheessa se paras vaihtoehto. Nyt valmistajat alkavat kuitenkin hiljalleen luopua näistä malleista, sillä Curved-mallin katselukulma on hyvin rajallinen.