Stressi, univaje, liikunnan puute ja muut haittatekijät voivat aiheuttaa kehoon matala-asteisen tulehdustilan, mikä voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä muille sairauksille.
Liikunnan on todettu lieventävän tulehdusta useiden tekijöiden kautta. LitM Johanna Ihalainen on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjaaansa ”Exercise and inflammation with special reference to resistance training” varten voimaharjoittelun ja yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutuksia tulehduksen merkkiaineisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kova voimaharjoitus saa aikaan välittömän eli akuutin vasteen useissa tulehduksen merkkiaineissa. Yksi voimaharjoitus nostaa aluksi tulehduksen merkkiaineiden määrää, jota seuraa pidempikestoinen merkkiaineiden lasku. ”Vasteen voimakkuuteen vaikuttivat lihassupistusten määrä ja kuormituksen aineenvaihdunnallinen rasitus. Mitä enemmän lihassupistuksia ja kuormitusta oli, sitä suuremmaksi merkkiaineiden määrä kasvoi” Ihalainen toteaa.
Aiemmalla voimaharjoittelutaustalla oli vaikutusta yhden harjoituksen aikaansaamiin akuutteihin vasteisiin. Tutkimuksessa 12 viikon voimaharjoittelu muun muassa vahvisti lihasmassan lisäämiseen tarkoitetun voimaharjoituksen synnyttämää vastetta harjoituksen jälkeisinä päivinä.
Vatsan alueelle kertyneen rasvan on osoitettu olevan kaikkein haitallisinta terveyden kannalta. ”Kun voimaharjoittelu aloitettiin ilman harjoittelutaustaa, nähtiin jo neljän viikon harjoittelun jälkeen positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä” Ihalainen kertoo.
Positiiviset muutokset havaittiin, vaikka tutkittavien paino ei muuttunut. Harjoittelun tuottamat hyödyt ovatkin suurimmillaan harjoittelun alkuvaiheessa. Voimaharjoittelun jatkuessa parhaat vasteet vatsan alueen rasvamassan vähentämiseksi saatiin suuremmilla toistomäärillä ja aineenvaihdunnallisesti kuormittavammalla harjoittelulla.
